Vauvan iho on jopa 30 prosenttia ohuempi kuin aikuisen, ja se päästää läpi aineita, jotka aikuisen ihon sarveiskerros pysäyttäisi – siksi vauvan ihonhoitotuotteiden valinnassa kannattaa olla tarkka siitä, mitä pullon kylkeen on kirjoitettu. Moni vanhempi tarttuu kaupassa ensimmäiseen ”vauvalle sopivaksi” merkittyyn tuotteeseen, vaikka pakkausmerkintä ei yksin kerro juuri mitään turvallisuudesta.
Miksi vauvan iho vaatii erilaista hoitoa kuin aikuisen
Vastasyntyneen ihon pH on syntymän jälkeen lähellä neutraalia, ja se laskee vasta muutaman viikon kuluessa suojaavaksi happomantteliksi, noin arvoon 4,5–5,5. Tämä happomantteli on ensimmäinen puolustuslinja bakteereja ja ärsytystä vastaan, ja liian emäksiset pesuaineet rikkovat sen helposti.
Ihon rasva- ja kosteuskerros on myös vielä kesken. Erityisesti keskoslapsilla ja alle kuukauden ikäisillä täysiaikaisillakin vauvoilla ihon läpäisevyys on niin suuri, että esimerkiksi propyleeniglykolia tai tiettyjä hajusteyhdisteitä sisältävät voiteet voivat imeytyä verenkiertoon asti. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei aikuisten kosteusvoiteita, edes ”herkälle iholle” -tuotteita, kannata koskaan käyttää vauvan iholla.
Mitä ainesosia kannattaa välttää
Kokenut lastentarvikkeiden myyjä katsoo ensin pakkauksen INCI-listaa, ei markkinointitekstiä kannessa. Muutama ainesosaryhmä kannattaa oppia tunnistamaan:
Hajusteet (parfum) ovat yleisin kosketusihottuman aiheuttaja alle 1-vuotiailla. Tuote voi olla ”hajusteeton” vain jos INCI-listalla ei lue parfum-sanaa lainkaan – ”luonnollinen tuoksu” ei tarkoita samaa asiaa.
Parabeenit (esim. methylparaben, propylparaben) ovat säilöntäaineita, joita monet suomalaiset apteekit eivät enää suosittele alle 3 kuukauden ikäisille vauvoille, vaikka EU:n kosmetiikka-asetus sallii tietyt pitoisuudet.
Mineraaliöljyt ja parafiini eivät itsessään ole vaarallisia, mutta ne tukkivat ihon huokosia pitkäaikaisessa käytössä ja estävät ihoa hengittämästä – luonnolliset öljyt kuten manteliöljy tai kookosöljy imeytyvät paremmin.
Natriumlauryylisulfaatti (SLS) vauvanshampoissa ja -pesuaineissa kuivattaa ihoa ja voi pahentaa atooppista ihottumaa, jota esiintyy noin 15–20 prosentilla suomalaislapsista jossain vaiheessa lapsuutta.
Yleinen virhe on myös se, että vanhemmat käyttävät samaa yleisvoidetta sekä kasvoihin että pakaraseudulle. Vaipan alla lämpö ja kosteus muuttavat ihon läpäisevyyttä, joten sinne tarkoitetut sinkkivoiteet (esim. 10–20 % sinkkioksidia) eivät sovi kasvoille, ja päinvastoin liian rasvainen kasvovoide voi tukkia pakara-alueen.
Mitä ainesosia ja tuotteita kannattaa suosia
Turvallisimpia ovat tuotteet, joissa ainesosalista on lyhyt – mieluummin 8–10 ainesosaa kuin 30. Shea-voi, kaurauute (avena sativa) ja panthenol (provitamiini B5) ovat hyvin siedettyjä ja rauhoittavia ainesosia, joita löytyy esimerkiksi monista apteekkien omista vauvasarjoista.
Pesuun riittää ensimmäisten kuukausien ajan pelkkä haalea vesi, eikä saippuaa tai pesuainetta tarvita päivittäin lainkaan. Kun pesuainetta käytetään, kannattaa valita pH-neutraali (pH 5,5) ja mieluiten Allergia- ja Astmaliiton tai vastaavan riippumattoman tahon testaama tuote.
CE-merkintä kertoo tuotteen olevan lelu- tai tarvikestandardin mukainen, mutta ihonhoitotuotteissa vastaavaa roolia hoitaa EU:n kosmetiikka-asetus (EY 1223/2009) – tästä huolimatta kannattaa tarkistaa erikseen, onko valmistaja ilmoittanut tuotteen soveltuvan alle 1 kuukauden ikäisille, sillä moni tuote on testattu vasta 3 kuukauden iästä alkaen.
Yleisimmät virheet vanhempien ihonhoitorutiinissa
Kolme virhettä toistuu neuvoloiden vastaanotoilla säännöllisesti. Ensimmäinen on liiallinen voitelu: tervettä ihoa ei tarvitse rasvata päivittäin, ja jatkuva rasvakerros voi jopa lisätä hikirakon riskiä kesähelteillä.
Toinen virhe on uuden tuotteen kokeilu koko vartalolla kerralla. Kun vaihdat esimerkiksi vauvanshampoota tai -voidetta, kokeile sitä ensin pienelle alueelle, vaikka käsivarren sisäpinnalle, ja odota 24–48 tuntia ennen laajempaa käyttöä.
Kolmas on hajusteellisten pesuaineiden käyttö vauvanvaatteiden pesussa. Vaikka itse ihonhoitotuote olisi hajusteeton, tekstiiliin jäävä pesuainejäämä voi silti ärsyttää ihoa – tähän kannattaa kiinnittää huomiota myös silloin, kun tutustuu vauvan vaatteiden materiaaleihin.
Yleinen myytti: ”luonnollinen” tarkoittaa aina turvallista
Moni vanhempi olettaa, että luomu- tai luonnonkosmetiikkamerkintä takaa automaattisesti sopivuuden vauvan iholle. Todellisuudessa esimerkiksi eteeriset öljyt – vaikka ne ovat 100-prosenttisesti luonnollisia – kuuluvat aineisiin, joita vauvan iholla ei suositella lainkaan ennen 3 kuukauden ikää, koska ne voivat aiheuttaa voimakkaita ärsytysreaktioita ja joissain tapauksissa jopa hengitystieoireita pienillä lapsilla. Sama koskee monia kasviuutteita: mansikka- tai sitrusuutteet ovat luonnollisia, mutta myös tunnettuja allergeenejä.
Turvallisuus ei siis riipu siitä, onko ainesosa synteettinen vai luonnollinen, vaan siitä, miten se käyttäytyy ohuella ja vielä kehittyvällä iholla.
UKQ – usein kysyttyä vauvan ihonhoidosta
Voiko vastasyntynyttä rasvata heti syntymän jälkeen?
Ei ole tarpeen. Vernix caseosa, vauvan ihoa syntymässä suojaava valkoinen kerros, kannattaa antaa imeytyä ihoon eikä sitä tule pestä pois heti. Ensimmäisten viikkojen aikana tervettä ihoa ei tarvitse rasvata rutiininomaisesti, ellei iho ole kuiva tai hilseilevä.
Mistä tietää, että vauvan iho reagoi tuotteeseen?
Punoitus, näppylät tai kuivat, hilseilevät läiskät 1–2 vuorokauden sisällä uuden tuotteen käytöstä ovat tyypillisiä merkkejä. Jos oire ei häviä muutamassa päivässä tuotteen käytön lopettamisen jälkeen tai se pahenee, kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan.
Sopiiko sama voide koko perheelle vai tarvitseeko vauva oman?
Vauva tarvitsee oman, spesifisesti alle 1-vuotiaille tai vastasyntyneille testatun tuotteen ainakin ensimmäisen ikävuoden ajan, sillä aikuisten tuotteissa käytetyt pitoisuudet ja ainesosat, kuten voimakkaammat hajusteet tai aktiiviaineet, eivät ole turvallisia ohuemmalle vauvan iholle.
Yhteenveto: näin valitset turvallisen ihonhoitotuotteen
Paras lähtökohta on yksinkertaisuus: mahdollisimman lyhyt ainesosalista, ei hajusteita, pH-neutraali kaava ja tuote, joka on nimenomaisesti testattu vastasyntyneille tai alle 3 kuukauden ikäisille. Kun vertailet eri lastentarvikekauppojen valikoimia, kannattaa lukea ainesosaluettelo aina itse pakkauksesta tai valmistajan verkkosivulta, sillä markkinointitermit kuten ”hellävarainen” tai ”luonnollinen” eivät ole säänneltyjä ilmaisuja.
Jos olet kokoamassa vauvan ensitarvikkeita ennen synnytystä, riittää aluksi yksi mieto pesuaine ja yksi perusvoide – loput voi hankkia tarpeen mukaan, kun näet millainen juuri oman vauvasi iho on.