Lasten vaatteiden pesu tuntuu ensimmäisen vauvan kanssa yllättävän monimutkaiselta, kun pesukoneen viereen kertyy bodyja, kurahousuja ja ruokatahraisia paitoja. Tässä oppaassa käydään läpi, millä pesuaineella ja missä lämpötilassa lasten vaatteiden pesu kannattaa tehdä, jotta vaatteet pysyvät puhtaina, iho ei ärsyynny ja kalliit ulkoiluvaatteet kestävät myös seuraavalle sisarukselle.
Suurin hyöty tulee pienistä muutoksista. Oikea annostelu ja oikea lämpötila pidentävät vaatteen käyttöikää jopa vuosilla, ja samalla sähkölaskukin pienenee.
Lasten vaatteiden pesu alkaa pesuaineen valinnasta
Kokenut lastentarvikealan asiantuntija katsoo ensin pesuaineen ainesosaluetteloa eikä pakkauksen vauvakuvaa. Tärkeintä on, että pesuaine on hajusteeton ja väriaineeton. Hajusteet ovat yleisimpiä kosketusallergian aiheuttajia, ja vauvan iho on ohuempi ja läpäisevämpi kuin aikuisen.
Suomessa tähän on helppo löytää apu. Allergia-, Iho- ja Astmaliiton Allergiatunnus kertoo, että tuote on arvioitu allergiaa ja ihoa ajatellen. Pohjoismainen Joutsenmerkki taas kertoo ympäristövaikutuksista. Kaupan hyllyltä löytyy esimerkiksi Neutralin, Omo Sensitiven ja kotimaisen Erisanin hajusteettomia pesuaineita, ja niiden hinta on yleensä 5-12 € pullolta. Lisää merkinnöistä löytyy artikkelista allergiaturvallisista tarvikkeista ja sertifikaateista.
Värillisille vaatteille kannattaa valita colorpesuaine, jossa ei ole valkaisuaineita. Valkoisille bodyille sopii valkopesuaine. Moni perhe pärjää kuitenkin yhdellä hajusteettomalla colorpesuaineella ja tahranpoistoaineella.
Myytti: vauva tarvitsee erityisen vauvapesuaineen
Yleinen käsitys on, että vauvan vaatteille pitää ostaa erillinen ja kalliimpi vauvapesuaine. Näin ei ole. Tavallinen hajusteeton ja väriaineeton pesuaine on iholle yhtä turvallinen kuin tuote, jossa lukee ”baby”. Joskus vauvatuotteeseen on jopa lisätty mietoa tuoksua, koska vanhemmat liittävät sen puhtauteen.
Toinen sitkeä myytti on, että vauvan vaatteet pitää pestä 60 tai 90 asteessa bakteerien takia. Terveen vauvan arkivaatteille riittää 40 °C. Kuumat pesut ovat tarpeen vain erityistilanteissa, joista lisää alla.
Pesulämpötilat vaatetyypin mukaan
Ammattilainen aloittaa pesulapusta, mutta tietää myös, missä tilanteissa siitä voi poiketa. Seuraava jako toimii useimmissa lapsiperheissä:
30 °C sopii villalle, merinovillalle, silkille ja herkille neuleille sekä teknisille ulkoiluvaatteille, jos pesulappu niin neuvoo. Villa pestään villaohjelmalla ja villapesuaineella, jossa ei ole entsyymejä. Entsyymit hajottavat villan proteiinikuitua.
40 °C on arjen peruslämpötila. Bodyt, potkupuvut, collegehousut, paidat ja useimmat toppahaalarit pestään tässä lämpötilassa. Nykyiset pesuaineet on kehitetty toimimaan tehokkaasti juuri 30-40 asteessa.
60 °C on paikallaan lakanoille, harsoliinoille, ruokalapuille, kestovaipoille ja vaatteille, joihin on tullut oksennusta tai ripulia. Noro- ja rotavirusepidemian aikana kaikki tekstiilit kannattaa pestä 60 asteessa, jos materiaali sen kestää.
90 °C on harvoin tarpeen. Sitä käytetään lähinnä valkoisille puuvillaliinoille ja sairaustilanteissa. Lastenvaatteissa 90 astetta vain kuluttaa kuituja ja haalistaa painatuksia.
Materiaalien eroista kerrotaan tarkemmin artikkelissa vauvan vaatteiden materiaaleista.
Ulkoiluvaatteet vaativat oman käsittelynsä
Suomalaisessa lapsiperheessä toppahaalari, välikausihaalari ja kurahousut ovat usein vaatekaapin kalleimmat vaatteet. Esimerkiksi Reiman, Kuoman tai Didriksonsin toppahaalari maksaa helposti 120-250 €, joten pesuvirhe tulee kalliiksi.
Haalari pestään nurin käännettynä, vetoketjut ja tarranauhat kiinni, yleensä 40 asteessa. Pesuainetta käytetään noin puolet tavallisesta annoksesta, ja ohjelmaksi valitaan hienopesu tai urheiluvaateohjelma. Linkousta kannattaa kevyentää. Vedenpitäville vaatteille on myös omia teknisiä pesuaineita, kuten Nikwax Tech Wash ja Grangers, jotka maksavat noin 10-20 €.
Huuhteluainetta ei koskaan käytetä ulkoiluvaatteisiin. Se tukkii kalvon huokoset ja heikentää vedenpitävyyttä sekä hengittävyyttä. Kurahousuja ei tarvitse pestä koneessa joka viikko. Kuivunut kura lähtee usein harjalla, ja tahrat pyyhitään haalealla vedellä ja sienellä.
Moni vanhempi tunnistaa tämän tilanteen: syksyn kurakelien aikana välikausihaalari pestään viikoittain, ja keväällä se läpäisee vettä. Usein syynä on kulunut kyllästys eikä rikkinäinen kangas. Pesun jälkeen tehty kyllästys sumutteella palauttaa vettähylkivyyden. Haalarien eroista lisää löytyy talvihaalareiden vertailusta.
Tahrat lähtevät, kun järjestys on oikea
Proteiinitahrat, kuten kakka, maito, veri ja muna, käsitellään ensin kylmällä vedellä. Kuuma vesi kiinnittää proteiinin kuituun pysyvästi. Tämä on luultavasti yleisin syy siihen, että bodyn kaula-aukkoon jää keltainen rengas.
Rasva- ja ruokatahroihin toimii sappisaippua, jota saa marketista 3-5 eurolla. Saippuaa hierotaan kostutettuun tahraan, annetaan vaikuttaa 15-30 minuuttia ja pestään normaalisti. Porkkana-, bataatti- ja kurpitsasoseen oranssi jälki haalistuu usein auringonvalossa. Valkoinen body kannattaa kuivata kesällä ulkona aurinkoisella paikalla.
Poikkeus: sappisaippua voi vaalentaa tummia ja voimakkaan värisiä vaatteita. Se kannattaa testata ensin saumanvaran sisäpuolelle.
Yleisimmät virheet lasten vaatteiden pesussa
Samat virheet toistuvat perheestä toiseen, ja ne ovat helppoja korjata:
– Liian suuri pesuaineannos. Suurimmassa osassa Suomea vesi on pehmeää, joten pakkauksen pienin annos riittää usein. Ylimääräinen pesuaine jää kuituihin ja voi ärsyttää ihoa.
– Uusien vaatteiden käyttö pesemättä. Kankaissa voi olla valmistuksesta ja kuljetuksesta jääneitä kemikaalijäämiä. Myös äitiyspakkauksen vaatteet kannattaa pestä ennen käyttöä.
– Koneen ylitäyttö. Rummussa pitää olla kämmenen verran tilaa, muuten vaatteet eivät huuhtoudu kunnolla.
– Puuvillan kuivaus rummussa kuumalla. Puuvillavaate voi kutistua 3-5 %, mikä tarkoittaa käytännössä yhtä kokoa pienempää bodya.
– Huuhteluaine fleeceen ja kuorivaatteisiin. Fleece menettää pörröisyytensä ja kuorivaatteet vedenpitävyytensä.
UKK
Pitääkö vauvan vaatteet pestä erillään aikuisten vaatteista?
Ei ole pakko, jos koko perheen pyykissä käytetään hajusteetonta pesuainetta. Erillinen pesu on järkevä vain, jos aikuisten pyykissä on likaisia työvaatteita tai perheessä käytetään hajustettua pesuainetta ja huuhteluainetta.
Kuinka usein toppahaalari pitää pestä?
Yleensä 1-3 kertaa talvessa riittää. Tahrat pyyhitään paikallisesti, ja koko haalari pestään vasta, kun se on selvästi likainen tai alkaa haista. Liian tiheä pesu kuluttaa kalvoa ja täytettä.
Missä lämpötilassa kestovaipat pestään?
Kestovaipat pestään yleensä 60 asteessa ilman huuhteluainetta, jotta imukyky säilyy. Villahousuja ja villaisia suojahousuja ei pestä vaippojen kanssa, vaan ne pestään erikseen villapesuaineella ja lanoliinoidaan tarvittaessa.
Näin pesurutiini pysyy yksinkertaisena
Lapsiperheen pyykinpesu ei vaadi kymmentä eri pulloa. Yksi hajusteeton colorpesuaine Allergiatunnuksella, villapesuaine, sappisaippua ja ulkoiluvaatteiden tekninen pesuaine kattavat lähes kaikki tilanteet. Perusohje on 40 °C arkipyykille, 60 °C liinoille, lakanoille ja sairastelun jälkeen sekä 30 °C villalle.
Viimeinen käytännön vinkki: tarkista pesulappu heti, kun tuot uuden vaatteen kotiin, ja leikkaa se pois vasta, kun tiedät ohjeen. Lapuista saattaa olla harmia lapsen iholle, mutta käytettynä myytäessä tai seuraavalle sisarukselle siirrettäessä hyvin hoidettu vaate on selvästi arvokkaampi.